ALKUKAUDEN PIKAKERTAUS / SERIA A

 

 

Italian viheriöillä ollaan pelattu tasan seitsämän kierrosta. Italiassa ollaan totuttu näkemään tasaista vääntöä ja alkukausi on näyttänyt juuri siltä. Pienet on erot ja pisteistä taistellaan veren maku suussa. Viime kaudella mestaruuden vei lopulta AC Milan ja tähän kauteen mestarisuosikin viittaa ollaan tarjoiltu monelle seuralle. Huipputasainen kausi jälleen odotettavissa. Tsekataan hieman miten alkukausi on lähtenyt käyntiin saapasmaassa?

Napoli porskuttaa sarjan kärjessä. Tasaisen tappavaa tahtia mennään. Pari kauneusvirhettä tullut tasurien muodossa. Vekkulimainen päävalmentaja Luciano Spalletti johdatti seuran viime kaudella kolmannelle sijalle ja nyt tavoitteena ei ole muu kuin mestaruus. Viime kaudelle seura kunnioitti seuran suurta legendaa, Diego Maradonaa, pitämällä legendan kuvaa pelipaidoissa. Huikeaa. No siitäkin taisi tulla loppu, kun legendan perikunta nosti tempauksesta äläkän. Yllätys! Onneksi stadionin nimi kuitenkin jää, ainakin vielä, voimaan. Onhan se nyt upea stadionin nimi, Stadio Diego Armando Maradona. Onko nuoresta  Georgialaisesta nimihirviöstä, Khvicha Kvaratskheliasta Maradonan manttelinperijäksi? No hiukan aikasta puhua siitä, mutta keskikenttävirtuoosi on aloittanut kauden loistavasti. Kvarana myös tunnettu nuorukainen on taiteillut alkukauden aikana jo neljä maalia. Alkukausi mennyt siis loistavasti, saa nähdä miten jatkossa Napolin auringon alla palloillaan.

Atalanta on tällä hetkellä samassa pistemäärässä kuin Napoli. Molemmilla seuralla 17 pojoa. Hyvää vääntöä. Atalanta on  viime vuodet pelannut todella mallikkaasti. Tosin viime kaudella taisi loppua bensa loppumetreillä. Nyt näyttää erinomaiselta. Toivottavasti kokenut päävalmentaja Gian Piero Gasperini saa pelaajistaan kaiken irti ja seura vääntää tosissaan mestaruudesta vielä loppukauden aikana. Nostetaan alkukauden onnistujaksi 24-vuotias hollantilainen, Teun Koopmeiners, joka on paukuttanut neljä maalia. 

Loistavaa alkukautta pelaava Udinese on yllättänyt kaikki oivalla pelivireellään. Sarjataulukossa kolmantena oleva seura on kyllä vakuuttanut. Kauden kaksi ekaa ottelua meni kyllä penkin alle, mutta sitten löytyi se oikea pelivire. Viisi ottelua putkeen tappioitta ja maalierolla 8-1. Nostetaan seurasta 24-vuotias Beto. Lusitaani on paukuttanut alkukauden aikana jo neljä maalia ja meno vaikuttaa muutenkin todella vakuuttavalta. Seuran syöttelijänä on kunnostautunut Gerard Deulofeu, viidellä syötöllään. Espanjalainen johtaa myös koko sarjan syöttöpörssiä. Toivottavasti hurjaa jälkeä tehnyt Udinesen pelivire jatkuu tauon jälkeenkin. 

Viime kauden mestari AC Milan on aloittanut kohtuullisesti. Olivier Giroud jatkaa maalitehtailuaan, nyt kasassa neljä maalia. Ruotsin syömähammas, Zlatan ei ole loukkaantumisien takia pelannut ainuttakaan ottelua. Aikaa on riittänyt siis muihinkin hommiin. Luin jostain, että Zlatan esintyy, jossain roolissa, uusimmassa Asterix ja Obelix elokuvassa. No se elokuvista. Kauden ensimmäinen Milanon derbykin ehdittiin jo pelamaan. Derby della Madonnina on tietenkin molemmille Milanon seuroille, ne tärkeimmät matsit. Kauden ensimmäinen derby oli erittäin viihdyttävä. Vauhtia ja tilanteita riitti. Ottelun hahmoksi nousi, värikkäiden vaiheiden jälkeen, AC Milanin Rafael Leao, joka tehoili ottelussa 2+1. Trilleri punamustille 3-2. Hyvältä näyttää Rossonereillä.

Kuudentena oleva AS Roma pelaaminen näyttää myös kohtuullisen hyvältä. Otsikoissa on tietenkin ollut enemmän kuitenkin päävalmentaja Jose Mourinho ja hänen ratkiriemukkaat toilailunsa. Atalantan välisessä ottelussa punaisen kortin saanut Special One menetti täysin hermonsa, kun tuomari jätti viheltämättä rankkarin. Kentälle joussut Mourinho oli aivan raivon vallassa ja voitte arvata ottelun jälkeisen ryöpyn luotsin suusta. Tämän pelin valmentaja kyllä osaa. Vapaana agenttina Rooman siirtynyt Paulo Dybala näyttää löytäneen peli-ilonsa ja tuloksena jo kolme häkkiä ja kaksi syöttöä. 

Milanon toisella suurseuralla menee hieman mollivoittoisesti. Inter Milan ei ole vakuuttanut. Mitään paniikkinappulaa ei varmaan ole vielä aihetta painaa, mutta vaikeuksia on. Välillä peli on näyttänyt ihan kelvolliselta ja sitten toisaalta aivan aneemiselta. Valmentaja Simone Inzaghilla on rutkasti pohdittavaa. Hyökkääjä Lautaro Martinez yrittää pitää seuran oikealla polulla, mutta apuja ei, ainakaan tällä hetkellä näytä muilta tulevan. Toivottavasti tilanne muuttuu ja Inter saa pelirytmistä kiinni. 

Juventuksen peli tökkii sitten tosi pahasti. Neljä tasuria, yksi tappio ja ainoastaan kaksi voittoa plakkarissa. Ei ihan sitä, mitä odotettiin. Torinon suunnalta on alkanut kuulua jo vahvoja huhuja Massimiliano Allegrin potkuille. Saa nähdä miten käy. Tammikuussa seuraan siirtynyt Dusan Vlahovic on ainoa onnistuja, neljä maalia ja puhtaat paperit hänelle. Paluumuuttaja Angel di Marian turhautuminen, Monzaa vastaan pelatusssa ottelussa, näkyy koko seuran olemuksessa. Argentiinalaisen pimahtaminen ja törkeä lyönti kyynerpäällä Monzan Izzottoa rintaan, kertoo kyllä seuran tilanteesta paljon. Voi voi. Ei taida tähän matalentoon auttaa Paul Pogban paluu kentille (koska se sitten tapahtuukin). Potkuja odotellessa?

Nousijajoukkue Monzan omistaja, rosvopäälikkö Silvio Berlusconi pääsi pitkästä aikaa hymeilemään kameroille, kun seura otti historiallisen voiton Juventuksesta. Hieno voitto, mutta en usko seuran tekevän enää yhtä suuria urotekoja. Katsotaan nyt, ennen kuin tuomitaan. Sitten vielä peräpäätä pitävä Sampdoria. Mitä ihmettä. Nyt ei kulje, ei sitten laisinkaan. Ainoastaan kaksi tasuria ja ansaitusti sarjan hännillä. Onko  Marco Giampaolo seuraava päävalmentaja, joka saa potkut? Nyt tauko hyötykäyttöön ja ylös sieltä. Potkuista puheen ollen, Italiassa ollaan jo nähty muutamat potkut. Bolognan Sinisa Mihajlovic sai ensimmäiset potkut ja tilalle astui Thiago Motta. Toiset potkut tulivat Monzan Giovanni Stroppalle. Stroppan tilalle tuli keltanokka Raffaele Palladino, jonka johdolla ensimmäisessä matsissa seura pöllytti Vanhan Rouvan, ei huono aloitus. 

Ettei nyt ihan negatiiviseen höpötykset lopu, niin yksi nosto vielä Italiasta. Maalipörssin kärjessä viilettää, sumusaariltakin tuttu, Marco Arnautovic. Bolognan maalipyssyksi noussut itävaltalainen on tehnyt kuusi maalia. Viidellä maalilla, kakkossijaa pitävä Lazion Ciro Immobilen tehtailu ei varmaan ketään yllätä. 

Näin tällä kertaa. Seuraavalla kerralla jotian muuta...

ALKUKAUDEN PIKAKERTAUS / BUNDESLIIGA

Seitsämän kierrosta menty Seppo Rädyn lempimaassa. Ei oikein ole alkukausi normaalien käsikirjoituksien mukaan mennyt. Ei oikein millään osa-alueilla. Sehän on ainoastaan positiivista, eikö? Toisaalta, alkumetrejä sitä vasta mennään. Mitä vaan voi vielä tapahtua ja ihan varmasti tapahtuukin. Tarkastellaan nyt vähän miten alkukauden aikana on Saksanmaalla tahkottu.

Kärjessä painaa menemään sensaatiomaisesti Union Berlin. Tappioitta mennään, huikea alkukausi seuralta. Berliiniläisseura nousi Bundesliigaan vuonna 2019 ja sijoittui viime kaudella jo viidenneksi. Sveitsiläisvalmentaja Ulf Fischer on saanut pelaajat loistavaan formiin. Erityisesti kärki Sheraldo Becker on aloittanut kauden todella vahvasti, kuusi häkkiä ja maalipörssin ykköpaikka. Vielä erityismaininta seuran kotistadionista, An der Alten Förstereistä. Onhan se nyt aivan pirun hieno pyhättö. Ei mikään mammutti, mutta tunnelmaltaan älyttömän superia. Stadionille mahtuu about 20 000 katsojaa ja fanit kyllä osaa pitää metakkaa. Mikäs siellä on meteliä pitää, kun oma seura porskuttaa koko sarjan kärjessä. Katsotaan miten seuralla jatkossa menee, toivottavasti jatkaa samaa rataa.

No entäs se varma mestari? Bayern Munchen yskii tällä hetkellä historiallisen pahasti, viisi pistettä kärjestä. Viimeksi turpaan Augsburgilta 1-0 ja seura jäi ilman maalia ensi kertaa 87 otteluun. valmentaja Nagelsmannin asema horjuu uhkaavasti, mutta johto ilmeisesti luottaa äijään, ainakin näin median edessä. Mitä sitten kabineteissa tapahtuu, jää nähtäväksi. Median mukaan pelaajat eivät täysin ole valmentajan takana. Huhuissa on alkanut pyöriä jo Harry Kanea ja kumppaneita. Voisin kuvitella, että Lewandonskia on hieman ikävä, ainakin Thomas Mullerillä on. Kauden tähtihankinnat Mane ja de Ligt ovat saaneet jo aika karua arvostelua. Jotain positiivista, Mathys Telinistä tuli Bundesliigan historian nuorin maalintekijä. Tänä kesänä Rennesistä hankittu 17-vuotias ranskalainen paukutti Stuttgarttia vastaan hienon maalin. 17 vuotta ja 126 päivää taisi olla tarkka ikä. Samalla nuorimies teki Bayernin uuden ennätyksen, seuran historian nuorin avauskokoonpanon pelaaja. Alkaako seuran ryhtiliike tauon jälkeen? Luultavasti tai paremminkin, todennäköisesti.

Onko Borussia Dortmund ainoa odotuksien mukaan pelannut alkukauden seura? Taulukossa kakkosena, kaksi pistettä Union Berlinistä jäljessä. Näitä uusia nuoria lupauksia löytyy seuralta joka kausi. Onko tämä kausi 17-vuotiaan Youssoufa Moukokon läpimurtokausi? Tällä hetkellä rotaatiopelaajana pelannut nuorukainen on ollut hätkähdyttävän hyvä kentälle päästyään. Nyt jo 2+1. Nähtiin siellä yksi todella omituinen ottelukin, Werden Bremeniä vastaan. 2-0 johto kotikentällä. Hieno ilta jälleen Signal Iduna Parkilla. Mitä vielä? Kellossa 89 min ja kavennusmaali vastustajalle. Lisäaikaa oli pelattu kolme minuuttia, kun Niklas Schmidt puski ottelun tasoihin ja niinhän siinä sitten kävi, että Oliver Bruke täräytti voittomaalin Bremenille, kun kello näytti jo 95 min. Se siitä sitten. Tyytyväisiä voidaan alkukauteen kuitenkin olla. Ai niin, mitenköhän se Marco Reussin loukkaantuminen, toivottavasti tauko tuli hyvään rakoon ja pelaaja pääsee takaisin nopeasti.

RB Leipzig lähti kauteen Bayernin vahvimpana haastajana. No ei se nyt oikein lähtenyt. Timo Wernerin paluuta odotettiin vesi kielellä, mutta hiljaista on ollut Timpallakin, no on siellä yksi maali. Kesken viime kauden tullut, valmentaja Tedesco teki jäätävää jälkeä. Italialainen johdatti seuran cupin mestariksi ja sarjataulukossa neljänneksi. Kuluva alkukausi menikin sitten todella penkin alle. Tuloksena kengän kuva persaukseen. Tilalle palkattiin Dortmundin ex-luotsi Marco Rose. Jännä nähdä miten sarja jatkuu Red Bullilla.

Suomalaisittain ei hirvittävän mairittelevaa ja toisaalta ihan ok menoa. Hradeckyn Leverkusen kyntää kyllä todella syvällä. Plakkarissa vasta yksi voitto. Ei hyvältä näytä. Jollain tavalla peli on todella sekaisin. Maalivahti Hradecky sai aika erikoisen punaisen kortin Dortmundin vieraana. Kauden avausmatsi oli jo viimeisellä minuuteilla, kun suomalainen otti pallon käsiinsä maalivahtialueensa ulkopuolella. Kunnon Runosmäkiläinen aivopieru. Punaisesta kortista huolimatta Hradecky allekirjoitti uuden sopimuksen seuransa kanssa vuoteen 2026 asti. Toivottavasti Leverkusen saa pelistä kiinni ja voittoja alkaa tulemaan jatkossa. Toinen suomalainen, Augsburgin Fredrik Jensen on toki onnistunut maalinteossa kertaalleen. Se on aina plussaa. Toivottavasti Jensen pysyy ehjänä ja saa jatkossa paljon peliaikaa. 

Bochum pitää peräpäätä, takataskussa ainoastaan yksi tasuri. Pahalta näyttää. Thomas Reisille potkut surkean alkukauden jälkeen. Uusi valmentaja saapui Hollannin Vitessestä. Katsotaan saako saksalaisvalmentaja Thomas Letsch jotain aikaiseksi. 

Tällaista tällä kertaa. Seuraavalla kerralla muutamat muut sarjat. 

ALKUKAUDEN PIKAKERTEUS / LA LIGA

Espanjassa on tahkottu tasan kuusi kierrosta. Mielenkiintoiset odotukset oli kyllä sarjan alkuun. Pystyisikö mikään seura haastamaan kahta jättiä ja tekämään pienoisen yllätyksen La Ligassa. Piti oikein tarkistaa, että 2000-luvulla, ainoastaan neljä kertaa mestaruus on mennyt näiden kahden jättiseuran ulkopuolelle. No mitään suurenmoista yllärikyykkyä, ei näin alkumetreillä olla kuitenkaan vielä nähty. Ketään ei varmaan ole yllättynyt, että Real Madrid ja Barcelona siellä kärjessä kuitenkin porskuttaa. 

Tätä nyt osattiin odottaa. Kuninkaalliset tarjoavat taas kerran tappavan tehokasta jalkapalloa ja ansaitusti piikkipaikalla. Tietenkin ilman tappioita. Casemiron siirto Manuun ei paljon ole seuraa hetkauttanut. Asia mikä huoletti osaa kannattajia. Tosin ollaan vasta pelattu muutama kierros. Toiseen suuntaan tullut Tchouameni näyttää otteiltaan erittäin hyvältä hankintalta. Hyvä homma. Vakuuttavaa menoa kaiken kaikkiaan. Viime kaudella todellisen läpimurtonsa tehnyt, Brassi Vinicius on ollut oivassa vedossa ja pelaaminen näyttää uskomattoman helpolta ja hienolta. Viime vuosien viitankantaja Benzema aloitti kauden jälleen erinomaisesti, kunnes Mestareiden liigan ottelussa, Celticiä vastaan pamahti polvi. Pari peliä sivussa, ainakin. Toivottavasti ranskalainen nähdään maaottelutaukojen jälkeen, kirmaamassa Espanjan kentillä. 

Benzeman loukkaantumisen jälkeen, sankarin viittaa ovat kantaneet muut pelaajat. Vinicius, Valverde ja Rodrygo. Näyttää siltä, että Italialaisvelho Ancelotti ohjaa venettä jälleen kerran kohti mestaruutta. Taitaa kuitenkin olla hieman aikasta onnitella Realia mestaruudesta. Sarja on kuitenkin vasta alkanut. Ai niin, olihan sielä jo ensimmäinen Madridin derbykin ja viihdettä kyllä tarjoiltiin. Kovin tutuin oloinen matsi siitä lopulta tuli. Atletico paukutti hurjalla vauhdilla heti alkuvihellyksestä lähtien. Lähellä oltiin, mutta sitten Real rankaisi. Sama tapahtuma tapahtui 36 min. kohdalla ja tauolle mentiin realin 2-0 johdossa. Simeone tukki oman pään alakerran toisella puoliajalla ja jatkoi vimmattua takaa-ajoa. Lopulta ravaaminen tuotti tulosta, noin 10 min. ennen loppua. Pienellä pullalla kavennusmaalin tehnyt Hermeso oli loppuminuuttien aikana esillä sitten enemmänkin. Ansaittu keltainen kortti, ei hätää, tasoitusmaalin ehtii vielä tehdä. Sitten tuli taas näitä iljettäviä tekoja. Hermeson punainen kortti. Ei se kortti, vaan millä tavalla se kortti tuli. Voi saatana! Realin Dani Ceballosin ärsyttävän limainen filmaus, kesken tajaa-ajon, lopetti lopullisesti Atleticon rymistelyt. No, eihän tuo nyt mitää ihmeellistä ole, mutta itse en vain voi, ainakaan noin räikeitä filmauksia sietää. Menee vähän niin kuin tunteisiin...

Sarjan kakkosena porskuttaa tuttuun tapaan Barcelona. Realin kovimpina haastajana kauteen lähtenyt Katalonian ylpeys taistelee tosissaan mestaruudesta. Ainakin vielä. Yksi kauneusvirhe (avauspelissä, tasapeli Rayo Vallecanoa vastaan). Sen jälkeen ollut vakuuttavaa jälkeä. Viime kaudella puikkoihin tullut Xavi on saanut nyt rauhassa rakentaa peisuunnitelmiaan ja nyt alkaa tulosta tulla. Peli näyttää ajoittain loistavalta ja kesän ykköshankintakin on täyttänyt kaikki odotukset. Robert Lewandonski jatkaa siitä mihin Bayern Muncenissä jäi. Verkot tötterölle ja urakalla. Kahdeksan maalia kuuteen otteluun ja maalipörssin ykkönen. On kyllä huikea äijä! 34-vuotias herrasmies ei näytä vanhenemisen merkkejä ja hyvä niin. Toivottavasti Barcelona pysyy Real Madridin kannoilla ja saadaan huipputasainen vääntö mestaruudesta. Hyvältä näyttää.

Vai saadaanko mestaruustaisteluun aivan uusi seura mukaan? Alkukauden suurin yllättäjä Real Betis porskuttaa sarjataulukossa kolmantena. Ainoastaan vierastappio Real Madridista, loput viisi peliä voittoja. Espanjalainen konkarihyökkääjä Borja Inglesias on päässyt myös hurjaan vireeseen ja paukuttanut jo kuusi byyriä. Argentiinalaisvalmentaja Pellegrini kävi seuran kanssa Suomessakin kääntymässä ja aloitti HJK:n taipaleen Euroopan liigan mittelöissä. Helsingin peli ei nyt kertonut oikein mitään Betiksen tasosta, mutta pakkopullavoitto kotiin viemiseksi kuitenkin. Mielenkiintoista nähdä, miten Betiksen tulevat ottelut menevät ja pystyvätkö he pitämään hyvän forminsa jatkossakin. Toivottavasti.

Sarjataulukon keskivaiheella on tungosta, niin kuin pitääkin. Neljäntenä oleva Athletic Bilbaolla on kasassa 13 pistettä ja 14:sta olevan Getafen pistemäärä on seitsämän. Näiden seurojen väliin mahtuu peräti yhdeksän seuraa. Tasaista on. Sitten vähän murheellisempiin nostoihin. Viime kaudella, Sevillan hyvin alkanut kausi päättyi totaalliseen pannukakkuun. Keväällä alkanut sukeltaminen jatkuu edelleen. Päävalmentaja Julen Lopetequi oli valmis luovuttamaan jo kauden jälkeen, mutta loppujen lopuksi hänet saatiin houkuteltua jäämään vielä seuraan. Ei hyvältä näytä, ei todellakaan. Plakkarissa yksi voitto ja avainpelaajien siirtyminen muille maille, näkyy kilometrien päähän. No kausi on vasta alkanut, joten ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon tai jotain. 

Diego Simeonin Atletico Madrid löytyy sarjataulukosta sijalta seitsämän. Tästä huolimatta suurimmissa otsikoissa ovat kuitenkin olleet Antoine Griezmannin ihmeelliset lainapykälät. Hyökkääjän lainasopimus päättyy kauden jälkeen ja seura joutuu lunastamaan herran Barcelonalta 40 miljoonalla, jos ranskalaiskärki pelaa tietyn määrän minuutteja. Varmaan ihan totuttua kauraa. Ongelmana tässä onkin se, että seura ei välttämättä edes halua lunastaa pelaajaa. Varsinkaan kun Griezmann ei viime kaudella hirvittävästi loistanut ja ikääkin alkaa olemaan jo mukavasti 32 vuotta. Ei tuo ikä nyt mitään vielä ole. Painavempi sekä kylmempi tosiasia on se, että seuralla ei olisi edes varaa tähden lunastamiseen. Kerrataan nyt hieman tuota osto-optiota. Osto-optio tulee pakolliseksi jos Griezmann pelaa kahden vuoden aikana yli 45 min. 50% otteluista, joissa hän on käytettävissä. Viime kaudella tuo prosentti osuus oli 82%! Tämä on aiheuttanut nyt pientä säätämistä herran peluuttamisessa. Ranskalainen saisi pelata ainoastaan noin puoli tuntia per peli, ettei osto-optio tule pakolliseksi. Kuusi kierrosta pelattu ja näinhän tässä on käynyt. Median mukaan, seuran johto on kieltänyt Simeonia peluuttamasta Grizmannia enempää kuin puoli tuntia per peli. Mielenkiintoista nähdä miten tässäkin säheltämisessä lopulta käy. 

Sarjataulukon peräpäässä ei mitään yllätyksiä. Valencian seudulta tuleva Elche CF pitää jumbosijaa, Vielä ei ole tullut voittoa. Sen aidon ja oikean Ronaldon omistama Real Valladolidillakaan ei oikein pääsarjassa suju. Onhan siellä yksi voitto tullut. Toivotaan, että voittoja alkaa tulemaan.  Nousijajoukkueista täytyy nostaa piskuinen Girona. Seura keikkuu mukavasti sijalla seitsämän. Kausi on tosin vasta alkanut, mutta toivotaan, että pikkuinen Katalonian seura pyristelee suurempiaan vastaan kunnialla jatkossakin. Huomasin jostain Gironan kotistadionin olevan Estadio Municipal de Montilivi, jonne mahtuu noin 11 800 katsojaa. Herttaista. 

Seuraavalla kerralla jatketaan muilla sarjoilla. Nyt Suomen maaottelun pariin. Tsemppiä Suomi! 

ALKUKAUDEN PIKAKERTAUS / VALIOLIIGA

 No niin, päästinhän tähän pisteeseen, Hyvän rakoon tuli tämä maaottelutauko. Nyt pääsee vihdoinkin ottamaan kiinni alkukauden rymistelyjä. Eurooppan suursarjat ovat saaneet 6-8 kierrosta tahkottua. Ensimmäinen tauko sarjoista tulee hyvään paikkaan myös usealle seuralle, kun taas toisille ei. Muutamat seurat ovat päässeet loistavaan formiin ja tauko voi ikävästi sotkea hyvin alkaneen kauden. Toisaalta monilla seuroilla on ollut vaikeuksia päästä vauhtiin ja kauden alku on ollut yhtä tervan juontia. Tauko maistuu varmaan näille seuroille hyvältä. Tarkastellaan hieman pikakertauksella, miten alkukausi on lähtenyt käyntiin Valioliigassa. 

Valioliigassa ollaan paukutettu menemään 7-6 kierrosta, riippuen vähän seurasta. Lisbethin poismeno aiheutti pientä fiilausta otteluohjelmaan, mutta aika hienosti sarja on hommat hoitanut. Ennakkosuosikkina kauteen lähti, ei niin yllättäen Man City. Loput viisi "big sixistä" sitten vaaleansinisten perässä. Oleellisin puheenaihe ennen kauden alkua taisi kuitenkin olla se, miten Norjan oma poika, Haaland sopeutuu Valioliigaan. No, nyt voidaan varmaan yhteisesti todeta, että ihan ok! Järjetöntä jälkeä, huh huh! Historian kirjat uusiksi ja vanhat ennätykset romukoppaan. Seitsämään otteluun 11 maalia. Ei paljon sopeutumisaikaa tarvittu. Irvileuat vähättelevät alkukauden tehoja, sillä, että kyllähän se on helppo maaleja tehdä, kun tarjoilu pelaa. Höpö höpö, kateellisten panettelua. Osittain totta tuokin, mutta onhan tuo nyt ihan uskomatonta settiä. Yhtenä pelkona on Haalandin loukkaantuminen, Toivottavasti ei nyt sentään. Helppo valinta elokuun pelaajaksi, viisi ottelua, yhdeksän maalia, kaksi hattutemppua, wau! Muuten Man City pelaaminen on ollut sitä tutun turvallisen vakuuttavaa, paria kauneusvirhettä lukuunottamatta. Syöttömylly pyörii niin kuin ennekin. Belgian punaposki on tarjoillut millintarkkoja syöttöjään kuuden syötön edestä ja syöttömäärissä, Rodrigo, Dias, Cancelo ja Walker pitävät kärkeä koko sarjassa. Siihen vielä päälle Edersonin neljä nollapeliä, niin eihän tämä nyt kauhean pahalta näytä. Jostain sitä negatiivista on revittävä, siis median. Jack Grealish on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Ei oikein lähde, eikä peliaikaa oikein tule, niin siitähän lehdistö innostuu. Nämä nyt on näitä, jotka voidaan ohittaa käden heilautuksella vai voidaanko?

Kärjessä ei "Pepin" kaiffarit kuitenkaan ole. Voidaanko sanoa, että pienoisena yllätyksenä, piikkipaikkaa pitää Arsenal. Vakuuttavaa jälkeä, iloisen näköistä peliä ja tulosta tulee. Onko Arteta löytänyt uudet keitokset pelimanneille? Sen verran tuoreelta Arsenalin peli näyttää. G.Jesukselle uudet keitokset näyttävät ainakin toimivan ja seurasiirto on tehnyt nannaa. Neljä byyriä paukuttanut Brassi on löytänyt oivan maalivireen sekä peli-ilon. Myös Martinelli, Saka, Odegaard ovat loistavassa iskussa. En tiedä voiko tätä ääneen sanoa, mutta jopa Xhaka on näyttänyt muutamissa peleissä pelimiehen otteita. Vai onko tämä taas, sitä tutun salakavalaa silmälumetta?  Pientä haavoittumista oli nähtävissä Manu tappiossa. Tällä hetkellä pitää Pohjois-Lontoossa olla erittäin tyytyväisiä.  Pakko mainita vielä historiaa tehnyt Ethan Nwaneri. Sälli pääsi Bretfordia vastaan loppuminuuteilla kentälle, vain 15 vuoden ikäisenä. Tarkka ikä taisi olla 15v 181 pvä, jos nyt jotain sattuu kiinostamaan. En nyt hirveästi tästä(kään) alkaisi keulimaan. Näillä nuorilla on historian saatossa ollut suhteellisen karut kohtalot. Useasti hypetetään oikein urakalla, mutta lopputulema on harmittavasti ura alasarjan jyränä, jos sitäkään. Historiaa poika nyt jokatapauksessa teki ja toivottavasti jäpäkästä kuullaan vielä.

Tottenham on aloittaden kauden myös plusmerkkisesti. Conte on saanut, viivajuoksuillaan pelaajat näyttämään eritäin buenolta. Tasapisteissä Man Cityn kanssa, aivan Arsenalin tuntumassa. Englannin oma poika, Harri Kane on paukuttanut kuusi maalia, hyvältä näyttää. Toivottavsti herralle ei tule sitä jokavuotista pitkää loukkaantumista. Etelä-Korean Son murjoi viime pelissä hattutempun Leicesteriä vastaan, joten ehkä alkukankeus on Soniltakin takana. Tuleeko maaottelutauko pahaan saumaan Spursille? 

Alkukauden iloisin ja positiivisin yllättäjä on ehdottomasti Potterin vetämä Brighton. Tasavarmaa pelaamista, ei häikäisevää, mutta tuloksellista jalkapalloa. MacAllister sohinut neljä kassia ja Lokit mukavasti sarjataulukossa neljännellä sijalla. Mutta mutta! Syyskuun alkumetreillä tuli shokkihoitoa Brighton faneille, kun valmentaja Potter pakkasi laukkunsa ja siirtyi Lontooseen, Chelsean puikkoihin. Mitä seuran hyville esityksille nyt käy? Ennusmerkit ei kyllä hyvältä näytä. Saamarin iso harmi, mutta tällaista tämä on, ei voi mitään. Katsotaan miten uusi käskyttäjä, Roberto De Zerbi saa Lokkilauman lentoon.

Manchesterin toinen seura, United on alkanut näyttämään elon merkkejä. Ten Hagen on saanut pelaajat pikkuhiljaa näyttämään jo joukkueelta. Alkuhan näytti aivan kaamealta, mutta jatko alkoi näyttämään jo hyvältä. Arsenal voitto näytti jo oikein maukkaalta. Casemiron ja Antonyn totuttelu Valioliigaan näyttää lupaavalta. Synkän pilven Old Traffordin ylle toi Rashfordin loukkantuminen. Toivottavasti ei tule pitkää taukoa. Uskoisin, että Manu parantaa vielä peliä ja taistelee tällä kaudella oikeasti chämppäripaikasta, no se jää nähtäväksi.

Suurseuroista ongelmissa alkukauden ovat olleet Chelsea ja Liverpool. Poolin peli ei kyllä vakuuta. Ei näy tuttua munaravia tai kontrolloitua prässiä, puolustus näyttäytyy pujottelukeppeinä, eikä maalintekokaan oikein nyt luonnistu. Toki yhdet murskajaiset Liverpool on alkukauden aikana esittänyt. Turparullan sai kärsiä Bournemouth, joka sai pataansa 9-0. Seurauksena valmentaja Scott Parkerille potkut. Vaikeaa kuitenkin on. Loukkaantumissuma on pikkuhiljaa helpottumassa ja maaottelutauko tulee Merseysidelle erittäin hyvään rakoon. Jättihankinta Nunezin alkaukausi ei kauhean vakuuttavsti alkanut. Suora punainen kortti, pikku päähänpuskulla, uhrina, ihon alle päässyt Palacen Andersen. Not good. Oppirahojako? Paniikkihankinta Melosta on ollut mielenkiintoisia juttuja lehdistössä. Äijä on kuulema totaalisessa rapakunnossa ja seura olisi valmis heittämään pelaajan takaisin Torinon yöelämään. No, seura tietenkin kieltää tällaiset huhut. Liverpool saa moottorinsa kyllä käyntiin, siitä ei ole epäillystä, mutta onko kärki jo liian kaukana. Ei kai nyt sentään, onhan kyseessä Valioliiga. Chelsea taitaa olla sekaisin, ihan muuten vaan. Möyhkään Chelseasta myöhemmin, nyt ei pysty. 

Alkakauden tasapelikoneeksi on ajautunut miljardipoppoo pohjoisesta, Newcastle. Hakee hakee. Aihioita löytyy, mutta viimeinen silaus puuttuu. Kyllä se siitä. Luotetaan Hoween.  Yllättävissä vaikeuksissa on ollut myös West Ham. Moyesin pitää kyllä maaottelutauolla keksiä jotain, muuten ei kunnian kukko laula. Alkukauden ehdoton pettymys on ollut ehdottomasti Leicester. Ai, kauhea mitä kuraa. Jos maaottelutauon jälkeen kurssi ei vaihda suuntaa, on Rodgers kolmas valmentaja, joka saa kenkää. Onhan se mahdollista, että potku perseeseen tulee jo tauon aikana. Huhut pyörii tietenkin kovaa vauhtia ja yksi isoimmista nimestä huhuissa pyörii Brentfordin tanskalaisvalmentaja Thomas Frankin, saa nähdä miten käy. En oikein tiedä, miksi Kettujen peli näin surkeaa on. Surullista, ei voi muuta sanoa. Nousijajoukkueista täytyy nostaa Lontoon sisupussiseura Fulham. Hienoa meininkiä. Isä-Mitro hoitaa hienosti tonttinsa, nyt jo kuusi maalia. Toivotaan, että sama meno jatkuu lokakuussa.

Alkukausi on siis aiheuttanut jo kahdet valmentajapotkut. Chelsean Tuchel ja Bournemouthin Parker. Potkuista myöhemmin pärinää. VAR-tuomiot on tietenkin puhuttanut jälleen kerran. On aivan käsittämätöntä, ettei saarilla saada noita viivoja kuntoon, uskomatonta. Olen siis itse ollut aina VARin kannalla, mutta on kyllä huutava vääryys kun pelit ratkeaa räikeisiin VAR-virheisiin. Alkukauden suurimmat kärsijät taitavat olla Newcastle ja West Ham. Toivotaan nyt, että tilanne paranee jatkossa. 

Pakko mainita vielä yksi siirtoikkunan jälkeinen siirtouutinen Valioliigassa tai oikeastaan siirto Valioliigaan. Ehkä maailman vihatuin pelaaja siirtyi vapaana agenttina Wolwerhamptoniin. Wolwes teki pienen pakkohankinnan, kun kesän hankinta, Sasa Kalajdzicin polvi meni rikki kauden ensimmäisessä ottelussa. Diego Costa tekee yllättävän paluun sumusaarille. Tästä voi seurata mitä tahansa. Ei välttämättä mitään hyvää, mutta varmasti viihdyttävää. Tervetuloa rotta.

Muut sarjat sitten seuraavalla kerralla...

KESÄN SIIRTOIKKUNA 2022 VOL 4

Kaudet pyörii (melkein) täydellä tohinalla ja paljon on alkusyksyn aikana tapahtunut. Lisbeth nukkui pois ja Valioliigaa pelataan poikkeuksellisesti hieman rajoitetusti, mutta muut sarjat porskuttavat eteenpäin ryminällä, mestareiden liiga on pyörähtynyt käyntiin ja valmentajia on saanut kenkää. Tästä huolimatta otetaan vielä viimeinen katsaus tämän kesän siirtoikkunan hulinaan. Yritetään edelleen kiristää ruuvia, joten koitetaan pitää tämänkertaiset jargonit lyhyenä. 

Naapurimaan honkkeli oli monen huippuseuran papereissa kesän aikana. Eikä mikään ihme. Sellaista jälkeä nuori ruotsalaishyökkääjä teki La Ligassa. 23-vuotias Alexander Isak vietti Real Sociedadin väreissä yhteensä kolme kautta, pelasi 132 ottelua, missä paukutti 44 häkkiä. Varsinkin edellisen kauden tykityksen jälkeen monet suurseurat olivat Solnan pojan perässä. Lontoonlaisseurat olivat kiinnostuneita herrasta aivan loppumetreille asti, mutta jäivät nuolemaan näppejään, kun Isak siirtyi lopulta Newcastlen St. James Parkille. Kovalla hinnalla, about 70 milj. Taisi muuten olla Magpies historian kallein hankinta. Ei huono kaappaus, kun seuralta löytyy pätäkkää ja vaihtoehtona kärkeen on romuluinen Wood. Pelkkä maalinsylkijä ei Isak kuitenkaan ole, hän pystyy ja ennenkaikkea osaa rakentaa myös hienosti peliä. Eddie Howe kiittää seurajohtoa. Toivottavsti nuori tukholmalaiskärki pääsee edelliskauden tasolle ja paukuttelee Valioliigassa urakalla häkkejä. Sitä varten hänet nyt kuitenkin hankittiin.

Yksi kovimmista siirroista Valioliigan sisällä. Brassi Richarlison siirtyi sitten lopulta Evertonista Tottenhamiin, Conten alaisuuteen. Evertonin rämpiminen riitti herralle. Jo viisi vuotta sumusaarilla pelannut kuumakalle jätti uppoavan laivan ja pakkasi matkalaukkunsa pääkaupungin houkutuksille. Monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan hyökkäyksessä kolmea eri paikkaa. Brassina rakastaa harhautuksia ja yksi vastaan yksi tilanteita, mutta pystyy myös suoraviivaisempiin ratkaisuhin ja tällä kertaa Conte kiittää. Tulisieluinen kärki antaa Contelle paljon mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Spursin hyökkäyskalusto on kyllä kivikova. Mihin ja minkälaiseen rooliin Conte ajattelee 25-vuotiaan hirmumyrskyn asettuvan, pystyykö Conte takoamaan rauhallisuutta nuorukaisen takaraivoon? Mielenkiintoista nähdä.

Tuleeko tämä olemaan koko Serie A:n tulevaisuuden ongelma? Juventuksen nuori Matthijs de Ligt halusi pois Italiasta. Juventuksessa kolme kautta pelannut keskuspuolustaja sai tarpeeksi Italialaisesta jalkapallosta. Äärimmäisen puolustusvoittoinen jalkapallo oli pirun tylsää ja hollantilainen halusi uralleen jotain muuta. Ensimmäinen kausi Maurizio Sarrin alaisudessa meni hienosti. Hollantilaiselle sopivaa hyökkäävää peliä ja mestaruus takataskuun. Sarrin lähdettyä kaikki alkoi mennä päin helvettiä. Hyökkäävä jalkapallo jäi ja tilalle tuli yyberpuolustusvoittoinen pelityyli. Not good. Ennen kauden loppua oli tiedossa, että jantteri halusi vaihtaa maisemaa. Yllättäen Chelsea havitteli pelaajaa, mutta saksalaisjätti veti pidemmän korren. Bayern Munchen nokitti kaikki muutkin korppikotkat ja sai tehtyä sopimuksen tämän eliittipuolustajan kanssa. Olli Kahn ja kumppanit voivat olla erittäin tyytyväisiä hankintaan, vaikka joutuivat pulittamaan hollantilaisesta vähän alle 70 milj.  Ei epäilyksiä, ettei kolmen vuoden Juventus aika, sieltä saadut opit, puolustuksen maestroilta (Bonucci&Chiellini), tekevät 23-vuotiaasta herrasmiehestä tulevaisuudessa maailman parhaan keskuspuolustajan.

Rapinha, 25-vuotias brasilialainen siirty lopulta Leedsistä Barcelonaan. Ketään ei varmaan yllätä, että Chelsea oli jälleen pelaajan kintereillä, mutta lopulta Katalonian jätti naarasi Rapinhan, 58 miljoonalla. Chesea jäi taas nuolemaan tikkaria. Pikakiituri pelasi kaksi kautta Leedsissä ja oli kaikkien tiedossa, että siirto isompiin ympöröihin tulee jossain vaiheessa. Taiturimainen laitahyökkääjä, ehdottomasti Leedsin paras pelaaja. Jostain luin, että Barcalla oli myös vaihtoehtona, Ajaxista Manuun siirtynyt Antony, mutta Brassin joukkuepelaaminen, puolustussuuntaan pelaaminen on parempaa kuin Antonylla ja erityisesti se, että Brassi oli tottunut erittäin koviin vaatimuksiin Bielsan alaisuudessa. Palaako "jogo bonito" (kaunis peli) takaisin Barcan peleihin?

Robert Lewandonski, Puolalaismonsteri Bayern Munchenistä Barcelonaan. Oli jo pitkään tiedossa, että Lewalla oli matkalaukut pakattuna, lähdössä oltiin, mutta minne? 34-vuotias, todellinen maalinsylkijä, 375 ottelua ja 344 byyriä kertoo kaiken. Seura ei halunnut päästää maalinsylkijää pois, mutta herra teki kaikkensa, että siirto Barcaan onnistuisi. Hieman myöhästelyjä harjoituksista antoi johdolle singnaalin, että Lewa oli tosissaan halukas siirtoon. Jollain ihmeen ilveellä Barcelona sai alalaatikosta kaivettua tarvittavat hillot ja maksoi puolalaisesta mojovat 45 milj. Saa nähdä jatkuuko maalien tehtailu uusissa maisemissa. Ei varmaan tarjoilusta tule olemaan puutetta. 

Sadio Mane, Senegalin leijona, Liverpoolista Bayern Muncheniin. Uudet haasteet sekä ympyrät, siinä Manen mantra, mitä ollaan lehdistöstä kuultu. Mikä todellinen syy olikaan, niin aika halvalla lähti, 30 miljoonaa. Siirto ei ihan yksi yhteen ollut, Lewan pyyhittyä baijerin pölyt. Mane pelasi pääsääntöisesti vasenta kaistaa Poolissa ja parhaimmillaan äärettömän vaarallinen vipeltäjä olikin. Bayernin hyökkäyskalusto on kyllä sairaan kova. Miten Nagelsmann sijoittaa Manen, jää nähtäväksi.  Aikamoinen velikulta, kuitenkin. 

Otetaan tähän väliin muutama mielenkiintoinen ilmaissiirto, lyhyesti...

Paul Pogba Manchesterin punaisista Juventukseen. Ei oikein sumusaarilla lähtenyt. Paljon loukkaantumisia ja ihme löntystelyä. Joskus näytti ettei pahemmin jäpäkkää kiinnostanut pelaaminen räntäsateessa. Nyt paluu tuttuun ja turvalliseen seuraan, Vanhan Rouvan helmoihin.

Franck Kessie AC Milanista Barcelonaan. Italiasta jäi tuore Scudetto takataskuun. 25-vuotias keskikenttäpelaaja on monipuolinen työmyyrä, joka tuo voimaa ja jämäkkyytä Barcan keskikentälle. Ainoa kysymerkki leijuu ilmassa, saako norsunluurannikolainen peliaikaa uudessa seurassa  Hieman hymyilitti sopimuksessa ollut 500 miljoonan ulosostopykälä. No, näillä mennään. 

Paulo Dybala Juventuksesta AS Romaan. Oli jo aikakin. Tätä olin henkilökohtaisesti odottanut jo kauan. Argentiinalainen taituri pääsi vihdoin vaihtamaan maisemaa. Toivottavasti Roomassa löytyy jälleen, kauan kaivattu peli-ilo ja näemme uskomattomia taidonnäytteitä 28-vuotiaalta virtuoosilta.

Christian Eriksen Brentfordista Manchester Unitediin. Ottajia olisi ollut vaikka kuinka paljon. Lopulta tanskalaistaituri valitsi punaiset paholaiset. Tuo keskikentälle paljon kokemusta ja roppakaupalla taitoa. Erinomainen hankinta. Toivottavasti Eriksen jatkaa siitä, mihin Brentfordissa jäi. 

Ivan Perisic Inter Milanista Tottenhamiin. Kroatialainen ultimaattinen ravaaja tuo, Conten peränkuuluttamaa kokemusta seuraan. Kysymys kuuluu, riittääkö 33-vuotiaan jalka enää Valioliigassa? No tottahan toki. Ikä on vain numero!

Angel di Maria PSG:stä Juventukseen. Toinen ilmainen paluumuuttaja Juventukseen. 34-vuotiaalle argentiinalaiskonkarille riitti lopulta Pariisin kimaltelevat ympyrät, seitsämän kautta siihen meni. Lähdettiinkö Torinoon jäähdyttelemään vai vieläkö keskikenttäpelaaja jaksaisi urotekoihin? Pistetään tarkkailuun.

Ilmaisiirrolla esitetyt pelaajat kuuluvat kaikki sinne kuuluisalle konkariosastolle. Sen vuoksi tasapainotetaan hieman tilannetta ja otetaan tähän loppuun muutama hieman nuorempi pelaaja käsittelyyn, luonnollisesti lyhyesti.

Jules Kounde oli kovin menossa jo Lontooseen. Kaikki piti olla jo selvää, mutta jotenkin Barcelona, jälleen kerran nokitti kilpailijan ja hankkivat 23-vuotiaan keskuspuolustajan Sevillasta. Jälleen kerran Chelsea jäi ihmettelemään, miten tässä nyt taas näin kävi. Barcelona maksoi kovan hinnan nuorukaisesta, 50 milj. Saako nuorukainen peliaikaa, toivottavasti.

Vitinha, Portosta PSG:hen vähän yli 40 miljoonalla. 22-vuotias portugalilainen hommattiin vahvistamaan keskikenttää ja kaavaillaan nuorukaisesta Varretin tulevaa aisaparia ja tulevaisuudessa tietenkin Varretin manttelinperijää. Miten taitava keskikenttäpelaaja sopeutuu Pariisin tähtisikermään ja loistoon? Toivottavsti hyvin. 

Charles de Ketelaere, Belgian Bruggestä AC Milaniin. Nyt on kyllä itselleni aivan tuntematon nuorukainen. 21-vuotias huippulupaus maksoi AC Milanille 32 miljoonaa. Hyökkäävä keskikenttävirtuoosi hyppää nyt "pikkuisen" isompiin ympyröihin. Jos mediaa on uskominen, on belgialainen valmis koitokseen ja miksi emme uskoisi. Loistava tulevaisuus nuorukaisella edessä. Toivottavasti pysyy ehjänä ja saa peliaikaa Milanon suunnassa. Voisi kuvitella, että jantterista kuullaan vielä.

Lucas Paqueta, 25-vuotias brasilialainen siirtyi Ranskan Lyonista West Hamiin. Kohtuullisen iso pinkka piti herrasta maksaa, 43 milj. Ranskan suuntaan. Uskomaton driblaaja, tekniikkaa siis löytyy, vaikka muille jakaa, mutta miten siirtyminen kivikovaan Valioliigan sujuu? Pulkkaa on varmasti tulossa. Kyllä se siitä. 

Melkein sata ottelua, naapuriseura Torinossa pelannut Gleison Bremer siirtyi odotetusti Juventukseen. Kaupungin toisella puolella kilahti, mukavat 41 miljoonaa pelaajasta. Brasilialainen keskuspuolustaja hankittiin, täsmäiskuna, de Ligtin siirrittyä uusiin ympyröihin, Muncheniin. Edellinen kausi oli vakuuttavaa pelaamista 25-vuotiaalta pelimannelta ja oli ehdotonta eliittiä puolustajien osalta. Jatkuuko sama dominointi uudessa seurassa? Nyt ympärillä pyörii piirun verran tasokkaampaa jamppaa, joten uskotaan siihen.

No niin eiköhän tämän kesän siirtoikkuna ollut tällä taputeltu. Oli jälleen mukava seurata tätä saagaa kotisohvalta. Paljon äijiä taas lopulta liikkui. Mitä kesän siirtoikkunasta jäi mieleen? Muutama "Pepsi" hankinta, Chelsean hosuminen kaikkialla, pari yllättävääkin siirtoa, paljon suhteellisen selviä ja ennalta odotettuja hankintoja ja tietenkin numero seiskan jääminen Old Traffordille. Paljon jäi kuitenkin mielenkiintoisia siirtoja käsittelemättä omissa höpytyksissä, mutta toivotaan, että jatkossa tulee heistäkin heitettyä juttua. Kaudet ne vaan etenee eteenpäin ja saakutti kun on tapahtumia riittänyt. Seuraavalla kerralla otetaan pikakertaus kauden alusta, millä tavalla suursarjat ovat lähteneet käyntiin, mikä seura yskii ja mikä jyrää. Onko jo nyt nähtävissä yllätyksiä ja mikä seura dominoi oman maan sarjaansa? Miten pelaajat ovat aloittaneet sarjat? Paljon on siis höpötettävää. Niin ja onhan se sieniliigakin pyörähtänyt käyntiin. Ei auta kuin kiristää edelleen ruuvia. Seuravaan kertaan siis...

KESÄN SIIRTOIKKUNA 2022 VOL 3

Hemmetti! Unohdin täysin ottaa hieman toisenlaista näkökulmaa tämän kesän siirtoikkunaan. Aina tai ainakin yleensä puhutaan ja kirjoitetaan mikä seura osti kenenkin pelaajan ja kuinka paljon pelaajasta piti pulittaa. Mikä seura mälläsi eniten ja kenen kassasta puhallettiin viimeiset kolikot. Luin toisenlaisen artikkelin ihmeellisestä atk-maailmasta ja siitä innostuneena ajattelin hieman katsastaa siirtoikkunaa hieman toisesta kulmasta.

Pelaajia ostetaan järkyttävillä summilla ja aina siis kohistaan, mikä seura mälläsi eniten. Useasti unohdetaan, että joku seura myös tekee aikamoista tiliä siirtoikkunan aikana. Kyseisen artikkelin  ja muutaman maltaan innoittamana ajattelin käydä läpi, mitkä seurat saivat siirtoikkunan tuotoksena työpöydän alalaatikkoon mukavasti täpäkkää, joko hyvän "kasvattajaseuran" ansiosta tai tämän  hulabaloon aiheuttaman hullunmyrskyn takia.

Mielstäni 100 miljoonaa on sellainen mukava rajapyykki, jota voidaan pitää ihan kohtuullisena myyntinä pelaajakaupoista. Otetaan silti ensimmäisenä seurana Ranskan Lille, joka ei ihan päässyt maagiseen 100 miljoonan rajapyykkiin. Harmittavasti millin alle jäi myynnit. Voidaan kuitenkin sanoa, että Lillen suunnassa ollaan hymyssäsuin, kun takataskuun pamahti yhteensä 99 miljoonaa riihikuivaa. Isoimmat kaupat tehtiin, tietenkin Englannin suuntaan. Sven Botman kaupattiin Newcastleen 37 milj. summalla ja toinen sumusaarille kaupattu pelaaja, Amadou Onana 35 miljoonalla Evertoniin. Ikuinen tulevaisuuden starba, Renato Sanches lähti koittamaan siipiään Pariisiin, PSG:n parrasvaloihin. Siihen päälle muutama nappikauppa ja Pohjois-Ranskassa voidaan olla tyytyväisiä kesän siirtoikkunaan.

Sitten mennäänkin yli 100 miljoonan. Italian Vanha Rouva teki mukavaa tiliä pelaajakaupoilla. 103 miljoona tuli, että pätkähti. Suurin shekki toimistoon tuli Hollantilaisen Matthjis de Ligtin myynnistä Bayern Muncheniin, kutakuinkin 70 miljoonaa plakkariin. Siihen päälle muutama pienen kaliiperin kauppaa sekä lainaa ja yli 100 miljoonan päästiin mukavasti. 

Suurinpiirtein samoihin lukemiin pääsi, hieman yllättäen, Bayern Munchen. Pauttiarallaa 104 miljoonaa tuli Baijerin tolkuttomaan kassaan. Ehdottomasti nimekkäin jantteri, joka lähti muille maille oli seuran  puolalaistykki Lewandowski. Barcelona maksoi maalinsylkijästä kohtuulliset 45 milj. Loput miljoonista tuli nuorista lupauksista, jotka myytiin ympäri Eurooppaa.

Seuraavat seurat tulevat Valioliigasta. Leeds United sai mukavat korvaukset Raphinhasta ja Kalvin Phillipsista. Brassi Raphinha myytiin Barcelonaan melkein 60 miljoonan sopimuksella ja Phillips Man Cityyn noin 50 miljoonalla. Kohtuullisen hyviä kauppoja. Tuottoa 108 miljoonaa, ei paha. Etelä-Englannin Brighton pisti hieman paremmaksi. Käkkäräpää Cucurella myytiin hulppealla 65 miljoonan summalla Chelseaan ja Yves Bissouma noin 30 miljoonalla Tottenhamiin. Kun Evertoniin kaupattiin vielä Neal Maupay 12 miljoonalla ja muutama muu pelaaja myytiin pennosilla, yhteissumma nousi jo noin 113 miljoonaan. Lokit voivat olla tyytyväisiä kesä siirtoikkunaan.

Ranskan Ligue 1 Monaco tekee hyvää tulosta vuodesta toiseen. Jotenkin tuntuu, että aina sieltä joku tuleva helmi naarataan mahtiseuroihin. Tänä vuonna sama tahti jatkui. Pelkästään Tchouamenin myynti Real Madridiin olisi tuonnut mojovan shekin Monacon toimistoon, mutta muutaman nuoren lupauksen myynnin jälkeen, potti nousi mukavasti aina 119 miljoonaan ja Monaco kiittää. Pakko mainita vielä Monacoon liittyen, että takavuosien keskikenttä virtuoosi Cesc Fabregas siirtyi seurasta Italian Serie B:en Comon kokoonpanoon. Alkaako ikä jo painaa?

Jos Ranskan liigasta ostetaan pelaajia isoihin ympöröihin roppakaupalla, niin Portugalin liigasta pelaajia vasta myydäänkin. Sama tahti jatkui tänä vuonna. Sporting Lissabonin tulos 119 miljoonaa. Suurimmat myynnit tulivat, kun Matheus Nunes myytiin Wolwesiin 45 milj. ja Nuno Mendes uusi osoite löytyi Pariisn PSG:stä, noin 38 miljoonaan sopimuksella. Joao Palhinhan 20 myynti pisti seuran velhot hymyilemään entistä enemmän ja muutama nappikauppa siihen päälle, niin toimistolla ei voi olla kuin tyytyväisiä. Kaupungin verivihollinen, Benfica pisti hieman paremmaksi. Darwin Nunezin myynnin myötä, siirtoikkunan lopullinen tulos oli 127 miljoonaa tuottoa. Nunezin lisäksi Benfica myi tavalliseen tapaan, hieman tuntemattomia pelaajia ympäri maailmaa. Hauska huomio Benfican siirtoruletista oli, vanhan Spurs luudan, Jan Vertonghenin siirtyminen takaisin kotimaahansa, Belgian Anderlechtiin ja tietenkin ilmaiseksi.

Manchester City löytyy hieman yllättäen tältä listalta tai onko se oikeasti yllättävää? Taivaansinisten fanit ovat viime vuodet tottuneet näkemään, että rahaa on poltettu uusiin pelaajiin aika jäätäviä summia. Uudet omistajat ovat tietenkin mahdollistaneet tämän, mutta miten se tulopuoli. Ei huonosti. Tänä vuonna seura jäi noin 20 milj. plussalle. Yhteensä myynneistä tuli alalaatikkoon melkein 160 miljoonaa. Raheem Sterling myytiin Chelseaan 56 miljoonalla ja Gabriel Jesus sekä Oleksandr Zinchenko Arsenaliin, yhteissummana suurinpiirtein 85 milliä. Siihen vielä myytiin muutama "neverheard" pelaajaa, niin mukavastihan sitä tuli. 

Sitten päästäänkin vähän eri lukemiin. Amsterdamin Ajax tekee kyllä loistavaa tulosta siirtomarkkinoilla. Tämän vuoden myynneistä 216 milj. Talouspuolen jampat voivat tyytväisenä heittää femmoja toimistolla. Antonyn myyminen Manchester Unitediin, voidaanko sanoa, hivenen ylihinnalla, toi mojovan lisän (100 milj. bonuksien ja klausaalien kanssa) jo myytyihin pelaajiin. Lisandro Martinez pakkasi laukkunsa myös Manchesteriin ja siitä kassaan noin 57 milj. Sebastien Haller siirtyi Saksan Borussia Dortmundiin kutakuinkin 31 miljoonalla ja 20-vuotias lupaus Ryan Gravenberch lähti haistelemaan hieman isompia ympäröitä, Bayern Muncheniin 19 miljoonalla. Siihen päälle vielä perinteiset pienemmän kaliiperin myynnit ja yli 200 miljoonan mentiin. Kovaa settiä!

MUTTA MUTTA...

Tässähän kävi nyt niin, että höpötykseni ei nyt koko totuutta kuitenkaan kertonut. Joo, toisenlaisesta näkökulmasta toki, mikä on ihan mukavaa sekä virkistävää vaihtelua. Cityn kohdalla jo hieman jutustelinkin, kuinka paljon lopullisesti viivan alle oli jäännyt, myyntien ja ostojen jälkeen. Sehän tässä nyt oikeasti taitaa olla se kaikkein oleellisin asia. Laitan nyt vielä lyhyen listauksen, miten postauksessa käsitellyillä seuroilla oikein kävi, vuoden 2022 siirtoikkunassa. Listauksessa otetaan nyt huomioon sekä myynnit, että ostot ja mitä niiden jälkeen oikein kävi? Mikä seura itkee verta ja missä voidaan ottaa skumpat esiin?

Lille +73 milj.

Juventus +3,75 milj.

Bayern Munchen -33,10 milj.

Leeds -1,94 milj.

Brighton +66,10 milj.

Monaco +73,50 milj.

Sporting +73,85 milj.

Benfica +61,50 milj.

Man City +20,40 milj.

Ajax +111,10 milj.

Tällaista tällä kertaa nyt kuitenkin. Seuraavalla kerralla jatketaan isoimpien yksittäisten siirtojen saralla. Kirittävää vielä on. Ei muuta kun ruuvia kireämälle. UGH!

KESÄN SIIRTOIKKUNA 2022 VOL.2

Jatketaan siirtoikkunan tarkastelua täältä turvalliselta kotisohvalta ja ihmetellään, että miten tässä nyt näin pääsi käymään. Aloitetaan tämän kesän siirtosaagan kuumimmasta nimestä. Norjan oma poika Erling Haaland oli kaikkien suurimman huhumyllyn aiheena (jos ei oteta huomioon naapuriseuran numeroa 7, siitä myöhemmin). Välillä turskaa vietiin Espanjan suurseuroihin, välillä Pariisiin ja tietenkin Englannin kaikkiin suurseuroihin. Pommivarmaa tietoa oli kaikilla ja kilikkiotsikot kiittivät hurmioituneita faneja ympäri Eurooppaa. Lopulta Man City katkasi huhut ja julkaisi sopimuksen Haalandin kanssa. Sopimus ei aiheuttanut loppupeleissä mitään suurta älämölyä. 60 miljoona ja nimi paperiin. Loistava kaappaus Cityltä. Tietenkin siirtosumma vaikuttaa hivenen maltilleselta, mutta sopimuksen muut osat ovatkin sellaisia, joita ei ihan joka puulaakiseuralla olisi varaa maksaa. Palkkakin huitelee ilmeiseti jossain 430 000€ ja 450 000€ välillä, siis viikossa. Kyllähän tuolla palkalla palloa jo potkii.Allekirjoitusbonukset ja muut bonukset siihen päälle. Olettaisin siirtosumman jääneen näiden vuoksi kohtuullisen maltilliseksi. 

Jäätävä hankinta kuitenkin. Onko Norjalainen hirmu Cityn puuttuva palanen Mestareiden liigaa ajatellen? Se jää nähtäväksi, mutta uskon, että taivaan sinisten fanit saavat tästä janarista pitkään iloa ja riemua. Ehdottomasti siirtoikkunan suurin ja mehevin hankinta

Jatketaan hieman Cityn muuta siirtorulettia. Ovi kävi myös toiseen suuntaan. Isoimmat lähtijät voidaan luetella kolmeen pelaajaan. Sterling, Jesus ja Zinchenko. Yllättävää, että kyseiset pelaajat menivät saman sarjan kilpaileviin seuroihin. Nostetaan vielä yksi hankinta Cityltä. Maajoukkueeseen murtautunut Kalvin Phillips naarattiin Leedsistä 49 miljoonalla. Oliko yksi yhteen, pois lähteneen Fernandinhon tilalle? Katsotaan ja seurataan.

Naapuriseura Man Utd mälläsi taas oikein olan takaa ja hoiti itselleen siirtoikkunan kallemmain pelaajan tittelin. Koko siirtoikkunan kallein pelaaja saapui Ajaxista. Brasialainen Antonysta maksettiin median mukaan aika tarkkaan mojovat 100 milj. Tuliko nyt maksettua hieman liikaa? Seura taisia joutua neuvotteluissa pakkorakoon, eikä enää halunnut perääntyä ja Ajax tietenkin hyödynsi tilanteen. Mielenkiintoinen hankinta, vaikka ylimääräistä maksettiinkin. Se suurin ja ehkä yllättävin hankita punaisilla paholaisilla oli Casemiron naaraminen unelmien teatterille. Real Madridin kokeneesta keskikenttävelhosta maksettin pauttiarallaan 70 milj. Erik tan Hagin tultua seuran puikkoihin, Antony ei ollut siirtoikkunan ainut Hollannin sarjasta hankittu pelaaja. Lisandro Martinez ja  Tyrell Malacia maksoivat seuralla suurinpiirtein 70 milj. Heiluriovi kävi myös toiseen suuntaan. Pelaajia lähti roppakaupalla toisille areenoille. Ainut pelaaja, josta seura sai hieman nappulaa, oli A Pereira, noin 10 milj. Muut sankarit lähtivät ilmaiseksi. Aikamoinen lista vai mitä mieltä? Paul Pogba, Jesse Lingard, Nemanja Matic, Edinson Cavani ja Juan Mata. Ai niin, Baillyn Marseille lainasta tuli kassaan jotain hiluja. Jännä nähdä miten uudet paholaiset pärjäävät sumusaarilla.

Toinen sadan miljoonan kauppa lyötiin lukkoon Madridissa. Real Madrid on vuosien saatossa näitä hirmuostoja ennenkin tehnyt, mutta tämä tuli kyllä ihan puskista, ainakin minulle. Monacosta naarattu 22-vuotias, puolustava keskikenttäpalaaja Aurelien Tchouameni on suhteellisen tuntematon jäpäkkä, mutta Ranskan maajoukkueseen murtautunut lupaus ei voi mikään turha tapaus olla. Tuleeko nuorukaisesta uusi Casemiro? Toivotaan parasta. Muuten Kuninkaaliset olivat oudon hiljaisia siirtoikkunassa. Puolustaja Rudiger tuli ilmaissiirrolla Chelseasta. Siinä se sitten taisi ollakin. Toisen suuntaan lähtivät, murheenkryyni Gareth Bale, joka lähti neppailemaan Jenkkeihin, Casemiro Manuun Ronaldon kaveriksi, Isco peliajan perään Sevillaan ja kulttipuolustaja Marcelo lähti ottamaan aurinkoa Kreikan rannikolle, Olympiakosin riveihin.

Chelsean uuden omistajan myötä hankintoja tehtiin urakalla. Ihan pakostakin, sen verran ovi kävi myös toiseen suuntaan. Keskuspuolustajien, Rudigerin ja Chritensenin lähdettyä muille maille, oli Lontoolaisten hankittava korvaavat pelaajat heille. Kallein hankinta oli Leicesteristä myyty nuori keskuspuolustaja Wesley Fofana, josta pulitettiin 80-90 milj. Toinen keskuspuolustaja, Napolista tullut Kalidou Koulibay maksoi noin 40 milj. Brightonista saapunut Marc Cucurella hankittiin täsmä ostona Alonson ja Emersonin tilalle. Käkkäräpäästä maksettiin yllättävän mojova pinkka, noin 65 milj. Alakerta ei ollut ainoa tuulinen paikka Chelseassa. Raheem Sterling hankittiin Man Citystä noin 56 miljoonalla ja Aston Villasta ostettiin 18-vuotias keskikenttälupaus, Carney Chukwuemeka. Nuorukaisesta pulitettiin noin 18 milj. Siirtoikkunan viimemetreillä varmistui vielä maalinsylkijä Aubameyangin paluu takasin Lontooseen, nyt siis Chelseaan. Muita lähtijöitä Länsi-Lontoosta oli Timo Werner, joka palasi takasin lähtöseurastaan RB Leipzigiin. Joku voisi tässä tilanteessa sanoa ilkeästi, että maitojunalla takaisin kotiin, mutta minä en tuollaisiin mauttomuksiin lähde (tänään). Oikeasti olisin toivonut Timpalle parempaa stinttiä Lontoossa, mutta jos ei lähde, niin ei lähde. Belgian jätti Lukaku odotetusti lainalle Italian Interiin ja toinen Belgialainen hyökkääjä Batshuayi myytin pilkkahintaan Turkin Fenerbacheen.

Kolmas 100 miljoonan kauppa sorvattiin jo aikaisessa vaiheessa, Liverpoolin kaupungin punaisten puolelta. Urugaylaiskärki oli tehnyt vaikutuksen Liverpoolin skouttausosastolle ja viime kauden keskinäiset ottelut Mestareiden liigassa vakuutti lopulta Jurgeninkin ja sopimus pistettiin nopealla aikataulullu pakettiin. Kovaa jälkeä Darwin Nunez toki viime kaudella paukutti, mutta maksettiinko miehestä liikaa? 23-vuotias Benfican maalikone siirtyi nyt isompiin ympöröihin ja jännä nähdä miten pelaaja sopeutuu Liverpoolin munaraviin. Muuten Liverpool oli siirtoikkunassa maltillinen, tuttuun tapaansa. Fulhamista tuli nuori lupaus 19-vuotias Fabio Carvalho noin 6 milj. ja Skotlannin Aberdeenistä vielä nuorempi 18-vuotias Calvin Ramsey noin 5 milj. Menopuolellakin löytyi muutamia. Suurin menetys Poolille tulee luultavasti olemaan Sadio Manen lähtö Bayern Muncheniin. Liverpoolin kulttipelaajaksi noussut, Origi lähti lopulta Italian AC Milaniin peliajan perään, Keskikenttäpelaajat Minamino lähti Monacoon ja Crujic Portoon. Nuoriso-osoastoa karsittiin muutamalla pelaajalla. Ai niin, loppumetreillä seura hankki paniikkiostokselta haiskahtavan Arthur Melon Juventuksesta. 

Pistetään pillit pussiin tällä kertaa ja jatketaan siirtosaagaa seuraavalla kerralla. Mielenkiintoisia hankintoja on vielä tarkastelematta. Siitä numero seiskastakin tulee vielä tarinaa ja turinaa. Seuraavaan kertaan siis.

KESÄN SIIRTOIKKUNA 2022 VOL.1

Kesän siirtoikkuna saatiin vihdoin pakettiin ja olihan taas markkinat! Jälleen kerran oli kiintoisaa seurata koko saagaa omalta tutulta kotisohvalta. Vanhaan tuttuun tapaan klikkiotsikot paukkuivat netissä yötäpäivää ja jäätävä huhumylly jokaisesta seurasta ja pelaajasta saivat jo hieman koomisiakin piirteitä. Lopulta kuitenkin nähtiin oikeastikkin niitä siirtoja ja pätäkkää paloi aivan tolkuton määrä. Tuttua kauraa siis. Nyt on kuitenkin hyvä hetki hengähtää ja hieman tarkastella, mitä siirtoikkunassa oikein tapahtui ja toisaalta ei tapahtunut.

Aloitetaan kokonaisuudesta. "Money talks and bullshit walks", joku voisi ivallisesti sanoa. Totuuden siemen tuossa taitaa kuitenkin olla. Euroopan isot sarjat käyttivät rahaa yhteensä, eri lähteistä riippuen noin 4,4 miljardia siirtosummiin. Kohtuullisen suuri rahasumma. Muskeleitaan eniten käytti sumusaarten Valioliiga, jossa raha liikkui mukavasti noin 2,2 miljardin edestä eli puolet kokonaisummasta. Loput pennoset pyörivät sitten Italian, Espanjan, Saksan ja Rankan suunnassa. Neuvottelupöydissä tohinaa siis riitti ja pelaajien agentit voivat jälleen kerran olla tyytyväisiä hulabaloohon. 

Jatketaan siirtoikkunan purkua seuratasoisesti. Mikä seura löi isoimmat pinkat pöytään? Tutut seurathan siellä pääsääntöiseti riehusivat, mutta kyllä muutama yllätäväkin seura siellä ranttaliksi pisti. Otetaan lyhyesti kovimmat rahan mällääjät tarkasteluun. Länsi-Lontoon Chelsea päätti, uuden omistajien kanssa näyttää närhen munat kaikille. Ovet kävivät tiuhaan tahtiin, molempiin suuntiin ja rahaa paloi kiitettävästi. Tämän vuoden siirtoikkunan kyseenalaisen voiton vei siis Lontoon siniset. Pelaajia ostettiin hulppeasti noin 280 milj. edestä. Paneudutaan myöhemmin, mihin kaikki rahat oikein käytettiin. Toinen seura, mikä paukautti siirtomarkinoille yli 200 miljoona oli Manchesterin punaiset. Punaiset paholaiset pulittivat uusista pelaajista yllättävän paljon, yhteensä noin 240 milj. Viime vuosina Manu on joutunut kyllä fyffeä polttelemaan ja sama tahti näköjään jatkui näissäkin karkeloissa.

Lontoon kaksikko, West Ham ja Tottenham eivät ihan päässeet 200 miljoonaan kerhoon, mutta rahaa paloi ihan kiitettävästi heilläkin. Tottenhamin rahakäyttö hieman yllätti, koska puheenjohtaja Daniel Levy on tullut vuosien varrella tutuksi lähinnä "tarkan markan markkuna". Nyt pistettiin haisemaan noin 170 milj. edestä. West Ham meuhkasi siirtomarkkinoilla jopa naapureitaan enemmän. Irons ei hirveän nimekkäitä hankintoja tehnyt, mutta sitäkin enemmän. Yhteensä rahaa paloi noin 180 milj.

Siirtomarkkinoiden suurin yllätäjä oli ehdottomasti Nottingham Forest. Täksi kaudeksi Valioliigaan noussut seura ei alkanut pihistelmään hankintojen kanssa. Rahaa paloi 160 milj. Uusia pelaajia tuli seuraan peräti 21. Aikamoista pelaajarallia! Olisi Robin Hoodilla ihmettelimistä. Saa nähdä, miten tässä nyt oikein käy. 

Kyllähän muissakin sarjoissa pelaajia ostettiin. Hämmästyttävää, että seuraavana listalla on Espanjan La Ligan Barcelona. Kaikkihan tietää missä talouskurimuksessa seura on tässä viime vuosien varrella ollut. Silti ovi käy, molempiin suuntiin. Siellä ammattitaitoiset talousjantterit värkkäävät sopimuksia ja etsivät kaikki mahdolliset porsaanreiät. Ei kai sillä mitään väliä ole, niinhän toimitaan jokapuolella, mutta kyllä tässä hieman kulmakarvat nousee. Any how, muutamasta kovan luokan hankinnasta Barca pulitti vaatimattomasti noin 150 milj. 

Ranskan suunnalla on totuttu PSG:n käyttävän aina mojovia summia siirtomarkkinoilla. Tänä vuonna mentiin suhteellisen maltillesesti. Ei jäätäviä summia, ei niin nimekkäitä pelaajia, onko siirtoruletti järkevöitynyt? Menihän sitä nyt ihan mukavasti tänä vuonnakin, noin 145 milj. Kyllä silläkin pelaajia saatiin Pariisiin. Itse mietin, että taisi pitkästä aikaan olla jotain ajatustakin näillä siirroilla tai sitten ei. Pariisin suunnalla oltiin varmaan helpottuneita, kun seuran tähtisikermä jäi palloilemaan Seine joen varrelle. 

Saksassa Bayern Munchen jatkaa tutulla turvallisella linjalla. Ei suuria otsikoita, ei tehdä suurta numeroa mistään. Tehdään kellontarkkaa duunia ja hupskeikkaa, homma onkin jo paketissa. Rahaahan seuralla on ylivoimaisesti eniten (Bundesliigassa) ja se tietenkin helpottaa hieman siirtorulettia.  Muutama täsmähankinta lähteneiden tilalle ja noin 140 milj. meni. Helppoa, kun se osaa. 

Otetaan vielä yksi seura pieneen tarkasteluun. Manchesterin toinen seura, Man City. Seura on mällännyt vuosien varrella rutkasti, mutta nyt otettiin hieman maltillisemmin vai otettiinko? Melkein 140 miljoonaa meni, että pätkähti. Melkein puolet läjähti siirtomarkkinoiden kuumimmalle nimelle ja voidaan käsi sydämmellä sanoa, että halvalla lähti.

Sitten alkaakin tulemaan paljon seuroja, jotka kuluttivat 100 miljoonan molemmin puolin. Rahaa palaa käsittämättömiä määriä, mutta ei kai tämä nyt kenellekkään mitään superyllättävää ole. Silmäänpistävää siirtoikkunassa oli itselleni, että Italian serie A:ssa ei kyllä päästä lähellekkään samoihin siirtosummiin kuin muissa isoissa sarjoissa. Toki muutama seura kulutti yli 100 miljoonan, mutta vastapainona muutama seura jäi ostoksillaan alle 10 miljoonan. Se on jo kohtullisen vähän! Seuraavalla kerralla jatketaan siirtoikkunan perkaamista ja katsotaan pelaajakohtaisesti, kuka meni mihin ja mistä ja millä hinnalla. 

SÄÄRISUOJAT HUKASSA!

Euroopplaiset isot mammuttisarjat ovat olleet käynnissä jo tovin ja paljon on ehtinyt tapahtua. Itselleni kävi hieman vanhanaikaisesti, enkä syksyn ensimmäisiin teikkauksiin ehtinyt mukaan. Syyn laitan yksiselitteisesti huollon piikkiin. Säärisuojani ovat mystisesti kadoksissa, ei löydy sitten mistään. Tämän onnettoman onnettomuuden vuoksi joudun nyt neppailemaan yksin omalta kotisohvaltani näitä sepustuksia. Isot taistelutantereet ja kauniit areenat voidaan siis unohtaa. Pienestä se on kiinni, mutta näillä nyt siis mennään.

Isot sarjat ovat siis alkaneet ja jutunaiheita löytyy jo monia. Ajatukseni on ottaa alkusyksyn harmillista myöhästymistä hieman kiinni ja purkaa mitä kaikkea viikkojen aikana jalkapallomaailmassa on oikein tapahtunut ja onhan sitä! Millä tavoin kaudet ovat alkaneet? Kenellä kulkee ja mikä seura yskii? Valioliigassa ensimmäiset valmentajapotkut, mitä helvettiä? Siirtoikkuna sulkeutunut. Kuka, mihin ja millä hinnalla? Mestareiden liigan ensimmäiset kierrokset potkaistiin käyntiin. Siinähän sitä. Näitä aiheita tulossa seuraavilla kerroilla. Tästä se lähtee!